Väitöstilaisuus:Hyvä elämä vanhojen ihmisten ympärivuorokautisessa hoidossa 19.5.2017

11.05.2017

YTM Jari Pirhosen väitöstilaisuus

Good Human Life in Assisted Living for Older People : What the residents are able to do and be  (Hyvä elämä vanhojen ihmisten ympärivuorokautisessa hoidossa: mitä ihmiset voivat tehdä ja olla)

Väitöskirja kuuluu gerontologian alaan.

Vastaväittäjänä on professori Antti Karisto (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii dosentti Ilkka Pietilä.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Minne Martti katoaa?

Miksi joskus näyttää siltä, että kun Martti muuttaa palvelutaloon, Martti samalla katoaa? Minne ja miksi Martti katoaa? Näihin kysymyksiin Jari Pirhonen törmäsi tehdessään väitöstutkimusta hyvästä elämästä vanhoille ihmisille tarkoitetussa tehostetussa palveluasumisessa.

Kotoa ympärivuorokautiseen hoitoon muuttaminen sattuu vanhan ihmisen elämässä muutenkin aikaan, jolloin minäkuva on usein murroksessa kehon ja mielen ikääntymismuutosten ja toimintakyvyn heikkenemisen kaltaisista syistä. Kun siihen päälle vielä tulevat palvelutalon rutiinit, hoitokäytänteet ja roolitukset, saattaa ikänsä moottoripyöräilyä ja vaellusta harrastanut entinen veturimies alkaa muuttua Martista hoidettavaksi, jopa potilaaksi.

Tutkimuksen mukaan asukkaiden persoonan hukkuminen ei useinkaan ole tarkoituksellista, vaan johtuu ajattelemattomuudesta. Vaikka asiakaslähtöisyys ja yksilöllisyys ymmärretäänkin hyvän hoidon kulmakiviksi, ne kuitenkin ymmärretään väärin. Ihmisen toimintakyvyn ja itseilmaisun mahdollisuuksien heiketessä vastuu hänen persoonansa tukemisesta siirtyy yhä enemmän hänen ympärillään oleville ihmisille. Haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten kohdalla asiakaslähtöisyyden ja yksilöllisyyden korostaminen perinteisessä mielessä saattaa johtaa jopa heitteillejätön kaltaisiin tilanteisiin, kun vastuuta itsemääräämisen nimissä siirretään epäkompetentteihin käsiin. Joskus yksilöiden vastuuttamisen sijaan tarvitaankin yhteinen näkemys siitä, mitä hyvä elämä on ja kuinka palvelutalossa asuvat, toimintakykyään huomattavasti menettäneet ihmiset siitä pääsevät osallisiksi.

Tampereen yliopistossa gerontologian alalla tarkastettava väitöstutkimus ottaa lähtökohdakseen Aristoteleen ajoista lähtien vallinneen näkemyksen, että hyvä inhimillinen elämä perustuu itsensä toteuttamiselle. Elämä on hyvää, kun ihmisellä on mahdollisuus käyttää omia kykyjään omien päämääriensä tavoitteluun. Tutkimus osoittaa, että asukkaiden hyvää elämää voidaan tukea kiinnittämällä erityistä huomiota heidän autonomiaansa ja toimijuuteensa sekä heidän persoonansa tunnustamiseen ja osallisuutensa tukemiseen. Asukkaiden pysymistä oman elämänsä subjekteina voidaan tukea monin tavoin jopa ilman taloudellista lisäresursointia kun ymmärretään heidän autonomiansa relatiivinen luonne ja heidän toimijuutensa muuttuminen yhä enemmän tekemisestä olemiseksi. Lisäksi täytyy ymmärtää hoitosysteemin vastuu asukkaiden persoonan tukemisessa ja luoda palvelutaloihin olosuhteet, jotka tukevat asukkaiden sosiaalisia suhteita sekä talon sisällä että talon ulkopuolelle.

Väitöskirjassa hahmotellaan empiirisen tutkimuksen pohjalta tunnustava hoitofilosofia, joka auttaa pitämään Martin persoonana näkyvissä vielä palvelutaloon muuttamisen jälkeenkin.

Suomenkielistä väitöstilaisuutta voi seurata alla olevan linkin kautta 19.5.2017 kello 12.15 alkaen. Katsomiseen tarvittava polkuavain on arvof114.

https://moniviestin.uta.fi/videot/yop/tietohallinto/suorat-lahetykset/vaitos-19-5.2017
******

Jari Pirhonen on syntynyt Kontiolahdella ja hän on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin Jyväskylän yliopistossa. Nykyisin hän työskentelee tutkijana.

Pirhosen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2272, Tampere University Press, Tampere 2017. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1773, Tampere University Press 2017.

http://www2.uta.fi/ajankohtaista/tapahtumat/hyva-elama-vanhojen-ihmisten-ymparivuorokautisessa-hoidossa