Käytösoireiden hoidosta

18.04.2016

Alla on professori  Kaisu Pitkälän Lääkärilehdessä 15/2016 vsk 71 referoima artikkeli käytösoireiden (= neuropsykiatristen oireiden) hoidosta. Tutkimusasetelmassa vahvistettiin hoitotyön osaamista ja laadittiin protokolla oireisiin vastaamiseksi: en­sin vas­taa­mi­nen pe­rus­tar­pei­siin, ku­ten näl­kään ja ja­noon, seu­raa­vak­si ki­vun sel­vit­tä­mi­nen ja hoi­to, kol­man­te­na tun­ne­tar­pei­den sel­vit­tä­mi­nen ja nii­hin vas­taa­mi­nen, nel­jän­te­nä eri­lais­ten lääk­keet­tö­mien, loh­dut­ta­vien hoi­to­jen ko­kei­lu, vii­den­te­nä ki­pu­lääk­kei­den ko­kei­lu ja vii­mei­sek­si psy­kiat­rin kon­sul­taa­tio ja tar­vit­taes­sa psyy­ken­lääk­keet. Tutkimuksessa saatiin hyvä vaste oireiden vähenemiseen. Olisko tässä malli myös omalle kodillesi? 

  • KAISU PITKÄLÄ

Muis­ti­sai­rau­den neu­rop­sy­kiat­ris­ten oireiden lääk­keet­tö­mäs­tä hoidosta näyttöä

Muis­ti­sai­rai­den neu­rop­sy­kiat­ri­siin oi­rei­siin suo­si­tel­laan en­si­si­jai­ses­ti lääk­keet­tö­miä hoi­to­ja mel­ko vaa­ti­mat­to­mas­ta näy­tös­tä huo­li­mat­ta, sil­lä psyy­ken­lääk­kei­tä käy­tet­täes­sä ris­kit ovat usein suu­rem­mat kuin hyö­dyt. Hol­lan­nis­sa teh­tiin kun­nian­hi­moi­nen tut­ki­mus, jos­sa van­hain­ko­dis­sa vä­hin­tään kes­ki­vai­keaa muis­ti­sai­raut­ta sai­ras­ta­vien osas­toil­la hoi­ta­jia kou­lu­tet­tiin po­ti­lai­den rää­tä­löi­tyyn hoi­toon.

Mu­kaan otet­tiin 288 muis­ti­sai­raut­ta sai­ras­ta­vaa, joil­la neu­rop­sy­kiat­ris­ten oi­rei­den pis­teet NPI-NH-mit­ta­ril­la oli­vat vä­hin­tään 4 (vaih­te­lu­vä­li 0–144) tai CMAJ-mit­ta­ril­la vä­hin­tään 44 (vaih­te­lu­vä­li 29–203). Tut­kit­ta­vat oli­vat kes­ki­mää­rin 83-vuo­tiai­ta, 70 % käyt­ti läh­tö­ti­lan­tees­sa psyy­ken­lääk­kei­tä, NPI-pis­teet oli­vat ver­rat­tain ma­ta­lat (kes­ki­mää­rin 16) ja lä­hes 90 % oli vai­kean muis­ti­sai­rau­den vai­hees­sa. Ase­tel­ma oli sa­tun­nais­tet­tu, kont­rol­loi­tu ja sok­kou­tet­tu. Puo­let osas­tois­ta sai vii­si kol­men tun­nin kou­lu­tus­ta, jois­sa ope­tel­tiin vas­taa­maan neu­rop­sy­kiat­ri­siin oi­rei­siin por­tait­tain: en­sin vas­taa­mi­nen pe­rus­tar­pei­siin, ku­ten näl­kään ja ja­noon, seu­raa­vak­si ki­vun sel­vit­tä­mi­nen ja hoi­to, kol­man­te­na tun­ne­tar­pei­den sel­vit­tä­mi­nen ja nii­hin vas­taa­mi­nen, nel­jän­te­nä eri­lais­ten lääk­keet­tö­mien, loh­dut­ta­vien hoi­to­jen ko­kei­lu, vii­den­te­nä ki­pu­lääk­kei­den ko­kei­lu ja vii­mei­sek­si psy­kiat­rin kon­sul­taa­tio ja tar­vit­taes­sa psyy­ken­lääk­keet.In­ter­ven­tio näyt­ti kuu­den kuu­kau­den seu­ran­nas­sa vä­hen­tä­vän neu­rop­sy­kiat­ri­sia oi­rei­ta mer­kit­se­väs­ti ver­rat­tu­na ver­tai­lu­ryh­mään (NPI –3,6 pis­tet­tä) ja myös dep­res­sii­vi­sis­sä oi­reis­sa nä­kyi lie­vit­ty­mis­tä. In­ter­ven­tio vä­hen­si an­ti­dep­res­sii­vis­ten lääk­kei­den mut­ta ei mui­den psyy­ken­lääk­kei­den käyt­töä.

Tut­ki­mus on lu­paa­va ja in­ter­ven­tio sel­lai­nen, jo­ta käy­tän­nös­sä käy­te­tään tä­män po­ti­las­ryh­män hy­väs­sä hoi­dos­sa. Tut­ki­mus­ta vai­va­si kui­ten­kin sa­ma on­gel­ma kuin mo­nia mui­ta vas­taa­via tut­ki­muk­sia: tut­kit­ta­vat kär­si­vät mel­ko vä­häi­sis­tä neu­rop­sy­kiat­ri­sis­ta oi­reis­ta ei­vät­kä he näin ol­len voi­neet juu­ri­kaan pa­ran­tua. Tut­ki­muk­ses­sa oli ns. lat­tiae­fek­ti.

Pie­per MJC ym. Ef­fects of step­wi­se mul­ti­di­cip­li­na­ry in­ter­ven­tion for chal­len­ging be­ha­vior in ad­van­ced de­men­tia: a clus­ter ran­do­mi­zed, cont­rol­led trial. J Am Ge­riatr Soc 2016;64:261–8.