Covid-19-infektion epäily ja rajoittamistoimien käyttö

24.04.2020

Covid-19-infektion epäily ja rajoittamistoimien käyttö tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammaisten asumispalveluyksiköissä ja psykiatrisissa asumispalveluyksiköissä PSHP:n alueella

Hanna-Mari Alanen, toimialuejohtaja, ylilääkäri, Tays Pitkäniemi
Esa Jämsen, ylilääkäri, Tays, Geriatriakeskus
Jaana Syrjänen, osastonylilääkäri, PSHP:n tartuntataudeista vastaava lääkäri, Tays, Infektioyksikkö, 23.4.2020

Kohderyhmä

– Tämä ohje koskee ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa tarjoavia sosiaalihuollon yksiköitä riippumatta niiden järjestäjästä. Tässä ohjeessa näihin yksiköihin viitataan sanalla asumispalveluyksiköt.

o Tehostettu palveluasuminen ja vanhainkodit
o Asumispalvelut mielenterveys- ja päihdekuntoutujille
o Asumispalvelut kehitysvammaisille ja autismikirjon henkilöille

– Ohje ei koske lapsia.

Tavoitteet

– Ohjeen tavoitteena on varmistaa asianmukainen toiminta epäiltäessä Covid-19-infektiota tai -epidemiaa em. yksiköissä sekä varmistaa, että mahdolliset liikkumista rajoittavat toimet toteutetaan lainmukaisesti ja varmistaen asukkaiden hyvän hoidon ja perusoikeuksien toteutuminen.

o Tartuntatautilaki antaa mahdollisuudet tiettyihin yksilönvapautta rajoittaviin toimiin, mutta niitä voidaan käyttää vain lain määrittämissä tilanteissa kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin päätöksellä.

o Koronavirusepidemia sinänsä tai poikkeustilalainsäädäntö eivät anna lupaa muissa tilanteissa rajoittaa liikkumista tai itsemääräämisoikeutta asumispalveluyksiköissä. Mielenterveyslain mukaisia rajoitustoimia voidaan toteuttaa vain psykiatrisessa sairaalassa.

– Ohje kuvaa lisäksi, miten karanteeninomaisia olosuhteita voidaan toteuttaa lainmukaisesti, jos eri tahojen ehdotusten mukaisesti näin halutaan toimia tartuntojen leviämisen riskin vähentämiseksi uuden asukkaan tullessa yksikköön tai hänen palatessaan kotilomalta.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on antanut yksityiskohtaiset ohjeet koskien toimintaa asumispalveluyksiköissä Covid-19- pandemian aikana. Näistä löytyy ohjeet hengitystieinfektio-oireisen tai Covid-19 infektiota sairastavan asukkaan kohdalla noudatettavista suojainten käytöstä, yhteisten tilojen käytöstä, asukkaiden sijoittelusta, ruokailusta ja siivouksesta.

https://www.tays.fi/download/noname/%7B1D2761AC-6D09-40A3-8BBB-6D4CDCE138E4%7D/409394

Epäily Covid-19-infektiosta asumispalveluyksikössä

  • –  Covid-19-infektion tyyppioire on äkillinen hengitystieinfektio. Epäilyn perusteet ovat asumispalveluyksiköiden asukkailla samat kuin muissa potilasryhmissä. Tauti on ensisijaisesti hengitystieinfektio. Tarkemmin oireita on kuvattu:
    https://www.tays.fi/fi- FI/Ohjeet/Infektioiden_torjunta/Mikrobikohtaiset_ohjeet/COVID19_infektion_oireet_ja_taudinkuva(105001)

    o Asumispalveluissa asuvilla infektioiden oirekuva voi olla epätyypillinen ja oireet odotettua vähäisemmät: akuuttia sairautta epäiltäessä olennaista on toimintakyvyn nopea/suuri muutos.

  • –  Asukkaan sairastumisesta ilmoitetaan yksiköstä vastaavalle lääkärille, joka konsultoi Taysin infektioyksikön infektiolääkäriä ja tiedottaa kunnan tartuntataudeista vastaavaa lääkäriä.

o Näin on toimittava myös viikonloppuisin – asia ei voi odottaa seuraavaan arkipäivään.
o Näytteiden otto ja epidemiaselvitys tehdään infektioyksikön ja kunnan tartuntataudeista vastaavan lääkärin

ohjeiden mukaan.
– Hengitystieinfektioon sairastunut asukas hoidetaan yhden hengen huoneessa.

o Kaikkien yksikön asukkaiden liikkumista huoneen ulkopuolella pyritään rajoittamaan, kunnes tapaus on selvitetty.

o Hoitajien työt tulisi jakaa niin, että samat hoitajat eivät ole tekemisissä sekä oireisten että oireettomien asukkaiden kanssa. Oireisten potilaiden hoitoon osallistuneiden hoitajien ei pitäisi työskennellä useammassa kuin yhdessä yksikössä/yhdellä osastolla.

1

o Hengitystieinfektio-oireisen asukkaan lähihoidossa noudatetaan tavanomaisia-, kosketus- ja pisaravarotoimia. Varotoimia aletaan noudattaa heti, kun Covid-19 epäily herää, vaikka testitulos ei olisi vielä valmis. Katso tarkemmin https://www.tays.fi/download/noname/%7B1D2761AC-6D09-40A3-8BBB- 6D4CDCE138E4%7D/409394

Todettu Covid-19-infektio asumispalveluyksikössä

– Todetusta Covid-19-infektiosta informoidaan PSHP:n infektioyksikön infektiolääkäriä ja kunnan tartuntataudeista vastaavaa lääkäriä. Yhteydenotto tulee tehdä myös viikonloppuisin.

o Infektioyksikkö ja kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri suunnittelevat tarvittavien näytteiden oton laajuuden.

o Asukkaan lähihoidossa noudatetaan tavanomaisia-, kosketus- ja pisaravarotoimia. Katso tarkemmin https://www.tays.fi/download/noname/%7B1D2761AC-6D09-40A3-8BBB-6D4CDCE138E4%7D/409394

o Asukkaalle tehdään eristyspäätös kunnan tartuntataudeista vastaavan lääkärin toimesta.
– Lähtökohtaisesti Covid-19-infektio hoidetaan yksikön oman lääkärin seurannassa siirtämättä asukasta sairaalaan. Sairaalaan lähettämisessä on huomioitava asukkaan yksilöllinen hoitosuunnitelma ja mahdolliset hoidonrajaukset.

o Ikä, kehitysvammaisuus tai psykiatrinen sairaus ei saa olla este tarvittavaan hoitoon lähettämiseen.
o Covid-19-infektiosta huolimatta sairaalahoitoa vaativat tilat tulee hoitaa (esim. leikkaushoitoa vaativa murtuma tai psykiatriseen hoitoon lähettäminen M1-kriteerit täyttävässä tilanteessa). Ennen siirtoa konsultoidaan yksiköstä vastaavaa lääkäriä ja informoidaan vastaanottavaa yksikköä asukkaan infektiosta.

  • –  Asumispalveluyksikön tartuntatilanteesta ja sen aiheuttamista toimenpiteistä on tiedotettava yksikön asukkaita ja tarvittaessa heidän läheisiään. Asumispalveluyksikkö tiedottaa asukkaita ja omaisia. Laajemmasta tiedottamisesta

    sovitaan kunnan viranomaisten ja PSHP:n kanssa.

  • –  Covid-19-infektiolle altistunut henkilökunta asetetaan 14 vuorokaudeksi karanteeniin. Karanteenipäätöksen tekee

    kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri.

    Karanteeni

  • –  Karanteenipäätöksen tekee kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri, ja se voidaan toteuttaa myös sosiaalihuollon yksikössä, jos se on henkilön koti.
  • –  Asukas asetetaan karanteeniin, jos hän on altistunut Covid-19-tartunnalle.
    o Asukas on voinut altistua ennen asumispalveluyksiköön tuloa edellisessä hoitopaikassaan tai kotonaan.

    Altistumistieto on tällöin käynyt ilmi tartunnanjäljityksessä, jota tekevät PSHP:n infektioyksikkö ja kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri.

     Asumispalveluyksikössä asuvan henkilön akuutti hoito sairaalassa ei johda karanteeniin, koska se ei sellaisenaan ole Covid-19 infektiolle altistava tekijä, ellei todennettua altistumista ole tapahtunut. Tieto sairaalassa mahdollisesti tapahtuneesta altistumisesta välittyy aina PSHP:n infektioyksiköstä asumispalveluyksikköön.

    o Toinen syy asettaa asukas karanteeniin on Covid-19 tartunnalle altistuminen asumispalveluyksikössä.

  • –  Karanteenissa asukas pysyttelee asumispalveluyksikössä omassa huoneessaan, jonne hän saa tarvitsemansa hoivan. Asukkaan kanssa käydään kävelemässä aina kun voidaan varmistaa, ettei paikalla ole muita asukkaita. Tällöin huolehditaan hyvästä käsihygieniasta ja asukkaalla pidetään kirurgista suu-nenäsuojaa ja suojahansikkaita.

    Eristäminen

  • –  Jos asukkaalla todetaan Covid-19-infektio, hänet voidaan eristää hänen omaan sosiaalihuollon yksikön asuntoonsa tai huoneeseensa. Eristämispäätöksen tekee kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri.
  • –  Eristäminen sosiaalihuollon yksikössä voidaan toteuttaa käyttämällä oman yksikön hoitohenkilökuntaa tai kotisairaalan palveluja sairastuneen hoidossa.
  • –  Asukas pysyttelee asumispalveluyksikössä omassa huoneessaan, jonne hän saa tarvitsemansa hoidon.
  • –  Jos asukkaan kunto sallii, hänen kanssaan käydään kävelemässä aina kun voidaan varmistaa, ettei paikalla ole muita asukkaita. Tällöin huolehditaan hyvästä käsihygieniasta ja asukkaalla pidetään kirurgista suu-nenäsuojaa ja

    suojahansikkaita.

  • –  Henkilökunnan on valvottava potilasta niin, että tarvittaessa potilaaseen saadaan yhteys välittömästi. Vastaavasti

    potilaalla on oltava mahdollisuus saada välittömästi yhteys hoitohenkilökuntaan.

  • –  Vanhusten asumispalveluyksiköissä on huomioitava, että muistisairas potilas ei välttämättä pysty ilmaisemaan omia

    tarpeitaan tai ottamaan yhteyttä henkilökuntaan kuin suullisesti, joten perustarpeista huolehtiminen saattaa edellyttää vierihoitajan käyttöä – vähimmilläänkin jatkuvaa avoinna olevaa molempiin suuntiin toimivaa ääni- ja kuvayhteyttä.

o Tilanne on sama osalla psykiatrisista potilaista ja kehitysvammaisista.

2

– Eristämispäätöksen tehnyt tartuntataudeista vastaava lääkäri tekee eristämisen purkupäätöksen, kun Covid-19- infektioon sairastunut on ollut oireeton vähintään kaksi vuorokautta ja sairastumisesta on kulunut vähintään seitsemän vuorokautta.

Hoitaminen ulkoa päin lukittavassa tilassa

– Asukkaan saa lukita omaan huoneeseensa vain ja ainoastaan tartuntatautilain mukaisissa tilanteissa, joissa karanteenin (todellisen altistumisen perusteella) tai eristyksen (varmistetusti Covid-19-infektioon sairastunut) toteutumista ei voida millään muulla tavalla hoitaa.

o Muut keinot, kuten vierihoitajan käyttö, tulee olla mietittynä ja kokeiltuna ensin.
o Lukitseminen edellyttää virallista kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin tekemää

karanteeni-/eristämispäätöstä sekä heidän päätöstään hoitamisesta ulkoa päin lukittavassa tilassa.

Päätökset voidaan tehdä henkilön tahdosta riippumatta.
o Ennen kun päätöstä hoitamisesta ulkoa päin lukittavassa tilassa tehdään, sairaanhoitopiirin tai kunnan

tartuntataudeista vastaavan lääkärin ja asumispalveluyksiköstä vastaavan lääkärin on arvioitava, pystytäänkö rajoittamistoimilla rajoittamaan/estämään epidemian kehittymistä huomioiden, että tartunnat ovat voineet jo levitä esim. oireettomien henkilöiden välityksellä. Näissä tilanteissa tarkat tiedot yksikön sairastuneista sekä tiedot heidän ja mahdollisesti oireettomien asukkaiden Covid-19-näytteiden tuloksista ovat oleellisia päätöksenteossa.

Mitä tarkoitetaan karanteenin omaisilla olosuhteilla ja miten ne toteutetaan?

  • –  Eri tahoilla on suositeltu, että uuden asukkaan tullessa asumispalveluyksikköön tai palatessa kotilomalta, häntä hoidettaisiin ensimmäiset kaksi viikkoa karanteeninomaisissa olosuhteissa hengitystieinfektion oireiden alkamista tiiviisti tarkkaillen. Toiminnan tavoitteena on estää Covid-19-tartunnan leviäminen jo ennen oireiden alkua henkilöstä, jonka ei tiedetä altistuneen tartunnalle.
  • –  Karanteeninomaisissa olosuhteissa vältetään mahdollisuuksien mukaan kanssakäymistä muiden asukkaiden kanssa. Lisäksi henkilökunnan tulee voida valvoa asukkaan liikkumista ja käsihygienian noudattamista ja tarvittaessa estää liikkumista muiden asukkaiden huoneisiin. Ylipäätään yhteisissä tiloissa pitäisi oleskella mahdollisimman vähän ja pitää riittävä turvaväli muihin ihmisiin.

o Tällaiset olosuhteet pitää pystyä luomaan yhteisymmärryksessä asukkaan kanssa. Olosuhteiden ja asukkaan valvonnan järjestäminen voi edellyttää lisähenkilökuntaa.

o Oireettoman henkilön liikkumista ei voi rajoittaa fyysisiä keinoja käyttäen sillä perusteella, että hän seuraavien kahden viikon aikana ehkä sairastuisi Covid-19 infektioon.

o On myös tärkeätä arvioida, millaisista olosuhteista asukas tulee. Jos hän on jo ollut yli kaksi viikkoa omassa kodissaan karanteeninomaisissa olosuhteissa, tai viettänyt koko kotilomansa vastaavanlaisissa olosuhteissa, niiden jatkaminen asumispalveluyksikössä ei ole perusteltua.

Asukkaan liikkumisen rajoittaminen

  • –  Potilaan fyysiseen rajoittamiseen voidaan ryhtyä vasta sitten, kun muut hoidolliset toimenpiteet eivät auta. Lupaa liikkumisen rajoittamiseen ei voi antaa varmuuden vuoksi ennakolta.
  • –  Liikkumisen rajoittamista fyysisiä keinoja käyttäen voidaan pitää hyväksyttävänä vain tilanteissa, joissa se on rajoitettavan henkilön edun mukaista.
  • –  Liikkumista rajoittavien toimien, ml. magneettivyön käyttö, tulee perustua hoitavan lääkärin antamaan lupaan, niiden tarpeesta on sovittava moniammatillisesti ja niiden käytöstä on keskusteltava asukkaan tai hänen edustajansa kanssa ennen niiden käyttöä (kiireellisissä tapauksissa viimeistään seuraavana päivänä).

o Yleisesti liikkumisvapautta ei voi rajoittaa. Tartuntariskin vähentämiseksi on kuitenkin syytä noudattaa vakavaa harkintaa ja neuvotellen yhdessä asukkaan kanssa pyrkiä välttämään liikkumista pois asumispalveluyksiköstä (esim. kotilomalle).

o Henkilökunnan puute ei oikeuta rajoittamistoimien käyttöön.
o Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisia rajoitustoimia ei voi käyttää tartuntataudin

leviämisen estämiseen.
o Kaiken rajoittamisen perusteet ja käyttö tulee kirjata asianmukaisesti, samoin merkinnät potilaan

seurannasta rajoitustoimien käytön aikana.

  • –  Liikkumista voidaan rajoittaa vain sen aikaa kuin se on välttämätöntä. Rajoituksia käytetään vain silloin, kun ei

    muulla tavalla pystytä varmistamaan, ettei asukas liiku yleisissä tiloissa. Yöllä ovea ei suljeta. Jos ovi lukitaan

    karanteenin tai eristyksen toteutumisen varmistamiseksi, muita liikkumisen rajoitteita ei pidä käyttää.

  • –  Jos asukkaan liikkumista rajoitetaan tai hänet asetetaan tartuntataudeista vastaavan lääkärin päätöksellä eristykseen tai karanteeniin, asumispalveluyksiköstä vastaavan lääkärin tulee huolehtia asukkaan terveydentilasta, oireiden hoidosta ja lääkityksestä sekä yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa määrittää käytännöt potilaan

3

valvonnasta ja hoidosta rajoittamistoimien aikana niihin liittyvien somaattisten ja psyykkisten haittojen riskin vuoksi. Tartuntataudeista vastaava lääkäri ei ole hoitovastuussa potilaasta.

Näytteiden ottaminen

  • –  Covid-19-näytteitä otetaan voimassa olevien PSHP:n ohjeiden mukaisesti: https://www.tays.fi/fi- FI/Ohjeet/Infektioiden_torjunta/Mikrobikohtaiset_ohjeet/Naytteenottokriteerit(105274)
  • –  Asumispalveluyksiköstä ollaan yhteydessä PSHP:n infektioyksikköön hengitystieinfektio-oireisen näytteenoton järjestämiseksi. PSHP:n infektioyksikkö yhdessä kunnan tartuntataudeista vastaavan lääkärin kanssa suunnittelee otettavat näytteet ja näytteenoton toteutuksen.

    o Vaihtoehtoja ovat esim. Fimlabin kotinäytteenotto tai terveyskeskuksen kautta paikalle tuleva näytteenottaja.

  • –  Oireettomista henkilöistä otetaan näytteitä vain PSHP:n infektioyksikön konsultaation perusteella epidemiatilanteessa.
  • –  Asumispalveluyksiköiden henkilöt eivät välttämättä ymmärrä näytteenoton tarpeellisuutta eivätkä suostu tai kykene yhteistyöhön. Näytteitä ei voi ottaa väkisin.
  • –  PSHP:n infektioyksikkö ei suosittele näytteenottoa uusien asukkaiden kohdalla tai asukkaan palatessa kotilomalta tai muulta hoitojaksolta, koska yksittäisillä näytteillä ei voida poissulkea myöhemmin kehittyvän infektion mahdollisuutta. Samasta syystä näytteiden otto kotiutuksen yhteydessä ei ole perusteltua oireettomilta ja altistumattomilta henkilöiltä.

    Muuta huomioitavaa

– Asumispalveluyksikön epidemiatilanteessa kunnan tulee varmistaa (tarvittaessa tavanomaista työpanosta lisäten), että yksikössä on riittävä päivittäinen lääkärituki ja mahdollisuus potilaiden tutkimiseen (ei pelkkää puhelinyhteyttä tai paperityöaikaa).

Viitteet

Valvira. Liikkumista rajoittavien turvavälineiden käyttö.

Sosiaali- ja terveysministeriön ohje kunnille ja palveluntuottajille koronavirustartuntojen ehkäisystä ympärivuorokautisen

hoidon ja huolenpidon toimintayksiköissä (9.4.2020)

Sosiaali- ja terveysministeriön ohje: tartuntatautilain ja valmiuslain vaikutus liikkumisvapauteen sosiaalihuollon

yksiköissä (1.4.2020)

4